Ruotsista humautimme Juutinrauman sillan yli Kööpenhaminaan. Kiertelimme kaupunkia kävellen muutaman tunnin verran, kunnes kännyköistä loppui akut ja emme enää osanneetkaan ilman puhelimen karttaohjelmaa takaisin autollemme. Köpiksen vanhakaupunki on loputon verkosto saman näköisiä kujia ja kapeita katuja, eikä toisilta turisteilta saamalla kartallakaan saanut tolkkua mistä olimme tulleet. Onneksi lapset muistivat hyvin pieniä yksityiskohtia, joita olivat kävellessään nähneet, ja näiden vihjeiden avulla osasimme lopulta seurata jalanjälkiämme takaisin autolle. Kuvia ei köpiksestä juuri tullut otettua, koska kameran linssistä irtosi läjä ruuveja, eikä lähinnä oluenjuontiin keskittynyt kamerakorjaamo osannut lasille mitään tehdä. Poistuessamme kaupungista hain rautakaupasta tarkkuusruuvimeisselin kolmella eurolla ja korjasin linssin itse. Yövyimme jonkun heinähatun pihalleen pystyttämässä vierasmökissä keskellä Tanskan maaseutua.

Aamulla suuntasimme kohti Jyllantia poiketen Ladbyssa viikinkimuseossa. Rannalla tönöttävästä kumpareesta oli jo 1930-luvulla löydetty kokonainen haudattu viikinkilaiva päällikköineen, hevosineen ja aarteineen. Paikalliset asianharrastajat olivat tehneet täydellisen 1:1 kopion laivasta ja käyneet sillä jopa purjehtimassa läheisillä merenlahdilla.

Yöksi suuntasimme Ilmatieteen laitoksen ennusteen rohkaisemana Rømø:n saarelle Atlantin rannalle. Poutainen, kevyt länsituuli osoittautui rankoiksi sadekuuroiksi lähes kahdenkymmenen metrisekunnin tuulessa. Telttaa emme luonnollisestikaan olleet ottaneet kertaakaan ulos paketista ostamisen jälkeen, joten pystytyksen opettelu myrskytuulessa oli jokseenkin haastavaa. Terasseilla ja tuulisuojilla varustetuilla matkailuvaunuillaan ja mukavuuksillaan veltostetut karavaanarit pyörittelivät kauhistuneina päitään, kun lapset pitelivät telttaa kulmista kiinni äitin ja isin yrittäessä sitoa purjeeksi pullistuvaa telttaa kiinni autoon ja puiden juuriin isin huutaessa tuulessa, että pitäähän elämässä jotain haasteita olla ettei ihan pehmene. Tunnin äheltämisen jälkeen saimme suojan jotensakin pystytetyksi ja lasten nukahdettua kävimme rannalla ihailemassa myrskyävää merta. Näky oli kuin vieraalta planeetalta, johon oli laskeutunut eriskummallinen avaruusalus. Tanska on p***ka maa, joten lähdemme Saksaan.