Belgiaan saavuttuamme pallottelimme hetken, mihin asettuisimme. Ilmeinen valinta oli Brugge, vaikka tiesimmekin kohteen olevan turistirysä. Bruggesta hotellimajoitus kuitenkin keskellä viikkoa löytyi kohtuuhinnalla ja Brysselin byrokratiakorttelit tai Antwerpenin liikekeskusta ei jaksaneet kiinnostaa pätkääkään. Brugge on Europpan parhaiten säilyneitä keskiaikaisia kaupunkeja. Unescon maailmanperintökohteen statuksen vuonna 2000 saanut kaupunki väisti onnistuneesti maailmansotien suurtaistelut ja oli jo myöhäiskeskiajalla liian vähämerkityksinen, jotta kuningaskuntien väliset mittelöt olisivat pahasti päässeet kaupunkia raunioittamaan. Sen sijaan varhaisemmalla keskiajalla aina 1400-luvulle asti kaupunki on ollut Euroopan tärkeimpiä, josta löytyy jopa viitteitä nykykielestämme. Pörssi tulee sanana pankki- ja osaketoimintaa kaupungissa harjoittaneen van Borse-suvun nimestä ja Bruggen sijainti Hansa-kauppiaiden ja Venetsian silkkitiekaupan risteyksessä teki kaupungista aikoinaan erittäin vauraan. Vaikka villa- ja silkkikaupan ajoista on jo aikaa ja kaupungin talous perustuu puhtaasti turismille on monen keskiaikaisen talon edessä Maserati tai Model X parkissa. Kylmä totuus on, että monien Benelux-maiden vaurauden perusta onkin Afrikan mantereen ja Karibianmeren saarten suruttomassa raiskauksessa, minkä jäljet yhä näkyvät surkealla tavalla noiden vitsauksien piinaamien maanosien tilassa. Amsterdamin ohella Bruggessakin on timanttimuseo ja -myymälä, jonka sivuilla väitetään, että timanttien etsiminen ja kaivuu on kestävää liiketoimintaa. Terve menoa katsomaan, miltä Kongon "Demokraattisessa" Tasavallassa näyttää, kun orjatyövoima kaivaa mutaa sotapäälliköiden osoittaessa Kalashnikoveillaan, mikä on sopiva työtahti. Euroopan kultturillista rikkautta ja kauniita kaupunkeja ihaillessa on hyvä pitää mielessä, että siirtomaiden ryöstäminen, orjakauppa ja suurten sarvieläinten sukupuutot ovat suurelta osin sen hintana.

Lasten viikkotolkulla kinuama vesipuisto löytyi Bruggesta lähdettyämme heti Hollannin puolelta. Koska oli jo keskiviikko ja kotona olisi oltava sunnuntaina, aloimme suunnittelemaan viimeisten päivien kotiinpaluujärjestystä. Autopaikat Tukholmasta Suomen puolelle oli lähes loppuunmyyty, eikä hyttejä ollut yölaivaan saatavilla enää lainkaan. Yli tuhat kilometriä pidempi reitti Puolan ja Baltian kautta ei kuitenkaan houkutellut ja nukuttuamme vielä yhden yön Utrechtin lähistöllä lähdimme rullaamaan yhden pysähdyksen taktiikalla Hollannin, Saksan, Tanskan ja Ruotsin läpi Stokikseen. Noin 17 ajotuntia ja miljardi rekan ohitusta myöhemmin olimme viikkarilla. Hyttikin järjestyi ja saimme infopisteen työntekijältä lahjaksi ilmaiset aamiaiset palautettuani hänen punnista saamani väärin lasketut liiat vaihtorahat takaisin. Virhe oli luokkaa puolet koko matkabudjetistamme, enkä olisi voinut nukkua öitäni tietäen, että raha lähtee hänen palkastaan.

Moni kyselee, miten uskallamme lähteä kohta kaksikymppisellä autolla lasten kanssa täysin randomeille reissuillemme ilman kummempia ennakkosuunnitteluja. Tietynlaista joustavuutta se vaatiikin ja välillä pitkää pinnaa, mökötystä sekä sylikaupalla huumorintajua, kun sateessa ja tuulessa syömme parkkipaikan reunakivetyksellä moottoritien laidassa eväitämme. Samalla se avaa kaikki ovet, koska matkasuunnitelmassa ei sen puuttuessa tarvitse pysyä. Päivän kohteet voi valita vasta aamulla silmät avattuaan, kun näkee kumppanin ilmeestä ja kuulee lasten äänensävystä, mikä tänään olisi kivaa. Euroopassa kaikki on melko lähellä, vaihtoehtoja on valtava määrä, kaikkialla on turvallista ja kielten moninaisesta kirjosta huolimatta kaikilla tietynlainen yhteinen ymmärrys kanssaihmisiä kohtaan. Nellin takoessa jalkaansa ja huutaessa täysin palkein "En tahdo, en halua!" keskellä Sohoa, saa ohikiitäviltä pukumiehiltä sympaattisen katseen ja hyväksyvän nyökäytyksen. Me eurooppalaiset olemme kuitenkin yhtä ja samaa porukkaa tuhansia vuosia jatkuneen kanssakäymisen ja pariutumisen tuloksena. Aika ajoin nationalistiset voimat nostavat päätään, kuten juuri nyt tuntuu osassa Eurooppaa olevan muodissa. Mutta halusi tai ei, meitä kietoo yhteen saman kaltainen arvomaailma ja maailmankatsomus, jossa vieraanvaraisuus ja toisten kunnioittaminen on lyhyen ajan oman intressin tavoittelun edellä. Vaihtakaa materiaalin haaliminen kokemusten ja muistojen keräämiseen, älkääkä ainakaan lasten olemassaolon antako rajoittaa mielikuvitustanne ja uteliaisuuttanne. Päinvastoin, maailma yhdentyy yhä kiihtyvällä vauhdilla ja vieraiden kulttuurien ymmärrys ja vieraissa ympäristöissä toimiminen on tulevaisuudessa tärkeimpiä taitoja. Iiriksen sanoin: Reissu oli hauska, hotelleissa oli tarpeeksi tähtiä ja vaikka tämä on pieni askel Iirikselle, on tämä samalla iso askel Nellukalle. Niinpä, således, alors, indeed, dus, logischerweise.